Siirry pääsisältöön

vihdoinkin sinne minne ohjaan!

Tämän päivityksen tekemistä on pitänyt odottaa tovin: saimme tänään hyppyradalta ekan tuloksen viralliselta kisaradalta!

Aamuherätys oli 7.30 ja lähtö 8.30. Tällä kertaa jätin Markon ja Betan kotiin koisimaan, jotta pääsen testaamaan sitä, miten Pico suhtautuu uuteen kisapaikkaan, kun ainoa tuttu ihminen paikalla olen minä. Ratkaisu oli sangen toimiva, sillä Pico oli kisaradan läheisyydessä samantien kuulolla ja tarjosi itse vierellä kulkemista. 

Jännitystä oli, mutta olimme sopivasti lähtölistalla melko häntäpäässä. Ehdin käydä Picon kanssa pyörähtämässä radan lähellä ennen rataantutustumista. Sitten vein koiran autoon ja tein tutustumisen. Sitten hain koiran ja teimme pientä virittelyä.

Ekalla radalla 10 estettä meni kivasti, pari kertaa jouduin säikähtämään koiran sinkoamisaietta, mutta ulkokulmassa se sitten tapahtui: Pico spurttasi maaliin ja kävi moikaamassa siellä näkyvillä ollutta koiraa. Tuli kyllä luokse heti. Selvästi Pico oli hämmentynyt tilanteesta, kun ei kiinnostunut kenestäkään muusta. Radalle emme tietenkään enää palanneet.

Tässä ratapiirros:


Jäähdyttelykävelyn jälkeen vein koiran autoon toviksi ja seurasin minien ja medien suorituksia hyppyradalla. Käytin Picon lyhyesti tämän eri radan läheisyydessä viereisellä kentällä. Keksin, että minulla pitää olla jotain superhyvää syötävää taskussa ja näyttää sitä Picolle ennen rataa. Söin grillimakkarasta puolet ja laitoin toisen puolikkaan taskuun jäähtymään. 

Rataan tutustumisen jälkeen kävin hakemassa koiran autosta ja lämmittelyn jälkeen tulimme rata-alueen läheisyyteen. Pico oli heti hienosti kuulolla. Näytin sille taskussani ollutta grillimakkaraa ja annoin pienet maistiaiset pari kertaa. Tein saman vielä juuri ennen radalle menemistä. 

Rata alkoi serpentiinillä, 2 hyppyä, sitten kepit, hyppy, putki (tässä se aivopieru radan reunalle), josta uudelleen putkeen, sitten noin 180-kääntyminen hypylle ja takakaarteeseen, jota ennen teimme hienon takaaleikkauksen pituuden ja hypyn välissä, 90-astetta suoraan putkeen! Vasemmalla puolella ohjaten ympäri pyörien U-putkeen, josta loppu suoraa kohden rengas ja  suora putki. Loppu suora kaarsi vasemmalle, joten tein renkaan ja putken välissä takaaleikkauksen! Pico oli sivusuunnassa varmasti noin 2 metrin päässä minusta, mutta suunta silti oikea: kohti maalia!

Tässä hyppyradan piirros:
Ennen maksien rataa pussin tilalle vaihdettiin putki, koska tihkusateessa ja tuulessa pussin kangas ei pysynyt suorassa.

Jännitin aamulla jo omaa tekemistä, mutta itsekseni ajatuksia lateillen kelasin, että eihän tässä ole mitään hävittävää. Totesin, että näen kyllä Picosta, onko se kuulolla. Ja siinä vaiheessa, kun rata-alueelle tullessa koira ei vilkuillut ketään muuta kuin minua, olin varma, että nyt pysytään radalla! Radatkaan eivät olleet mitenkään vaikeita, etenkään hyppyrata. Päätin ohjata juuri siten, miten ohjaisin treeneissäkin, kuten Seppo ohjeisti tekemään takaaleikkaustenkin kanssa. 

Luota koiraan ja Katso koiraa lienevät jatkossakin toimivia mielikuvia! 

Seuraavat startit luultavasti 8.6. Kivikossa Helsingissä...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Agilityä ja lisää agilityä - se on vaan niin hauskaa!

Tämän talven aikana olen harjoitellut Lystin kanssa agilityä lähinnä Sepon ratatreeneissä. Treenimäärää olen kasvattanut sisällä pienessä tilassa tehdyillä treeneillä. Treeniaikaa saisi olla hieman enemmän, jotta voisin tehdä myös hyppytekniikkaa, pujottelua ja kontaktiesteitä... Ratatreeneissä olemme pärjänneet melkoisen kivasti. Nyt on löytynyt meille sopiva tapa palastella Sepon haastavatkin radat. Lisäksi Lysti näyttäisi hieman aikuistuneen ts. keskittyminen ohjautuu oikeisiin asioihin. Tässä treenit 3.11.:  Tässä 11.11. treenit: Erityisen iloinen olen siitä, että kahtena peräkkäisenä viikkona teimme noin erilaiset radat!  Perjantain tokotreeneissä olemme keskittyneet ketjuttamaan alokasluokan liikkeitä niin että välissä ei tulisi ruokapalkkiota. Onnekseni Lysti innostuu kehuista ja kanssani leikkimisestä.  Tokokisoja olen kaavaillut alkuvuodelle 2017, mutta sitä ennen korkkaamme kisauran rally-tokossa - HUOMENNA 13.11.! Ja 27.11. sekä 4.12.!

Kisapäivä 13.10.2019

Sunnuntaina 13.10. aikainen herätys klo.6.45 ja suunta Tiilitien kautta Ojankoon.  Torstain ratatreenissä keskityimme kontaktiesteiden harjoitteluun / loikkaongelman paikantamiseen. Arvasin oikein, että se liittyi minun liikkumiseeni.  Kisastrategia oli keskittyä lähtöpysymiseen ja jatkuvaan liikkeeseen.  Aamun eka rata menikin varsin hienosti. Tosin A-esteeltä kontaktivirhe ja yksi rima alas hypyllä ennen puomia.  Tässä linkki livestreamiin:    https://youtu.be/EQ2btF0Ypus?t=6469 Päivän toinen rata oli näkyvillä jo hyvissä ajoin. Ehdin myös kävellä Lystin kanssa kivan lenkin sillä aikaa kun hyppyrataa suoritettiin. Rataantutustuminen oli aiottu aiemmin, mutta silti Lysti taisi odottaa autossa liian pitkään ja seuraus oli lähtöpysymisen stiplu ja sen jälkeen oikein komea loikka puomilla - kas tässä:  Ennen seuraavia kisoja (26.10.) treenilistalla ainakin seuraavaa: * pysäri puomilla, kun olen TODELLA kaukana takana * takaaleikkaus pu...

Uimareissulla Hyvinkäällä puolisiskon kanssa ja keväthepuli...

Jopas oli hauska päivä tänään! Caddyn suunnaksi otin ensin Lassilan, jonne Pico jäi päivähoitoon äidin luokse. Sitten kyytiin tulivat Lilli ja Vila, joka on Lystin puolisisko. Lystillä ja Vilalla on sama äiti, Ninja. Ikäeroa on kaksi vuotta ja meno kyllä melkoisen flattimainen! Tässä video (onnistuukohan lataus suoraan Bloggeriin...): Lysti on nyt melkein 7 kk ikäinen. Viime aikoina on alkanut ilmetä "valikoivaa kuuloa" ts. samat  namit eivät enää toimi palkkioina niin hyvin kuin aiemmin. Esimerkiksi eilen torstaina otin damirepun mukaan aamulenkille. Kuusi erilaista damia oli mukana ja tein niiden kanssa hyvin lyhyellä matkalla noudot. Siinä noutojen lomassa sain mm. jahdata nenäliinaa syövää pentua ja kaivaa sen Lystin suusta. Paluumatkalla heitin damin ojan yli. Lysti lähti hakemaan, otti damin suuhun hyvällä otteella, mutta juoksi ojan toista puolta dami suussa, kunnes haistoi jotain muuta. En siis enää voi luottaa, että minä olen aina kaikkein paras juttu metsäl...