Siirry pääsisältöön

Lysti korkkasi näyttelyuransa Jun-luokassa!

Toissapäivänä olimme Karjaan näyttelyssä ekaa kertaa junioriluokassa. Samassa luokassa oli 2 muuta narttua, jotka molemmat  olivat tietysti Lystiä selkeästi vanhempia, yli vuoden ikäisiä. 

Lauantai-iltana harjoittelimme vielä ravaamista ja se sujui ihmeellisen hyvin. Olimme näyttelypaikalla sopivasti ajoissa, joten ehdimme parit treenikierrokset tehdä nurmialustalla. Lysti käyttäytyi varsin kivasti, joskin toki intoili joidenkin ihmisten perään.

Lysti sai laatuarvostelussa Erittäin Hyvä -arvosanan eli EH. Luokassaan sijoitus oli kolmas. Arvostelu löytyy Lystin sivulta.

Maanantaina lämpötila lähenteli hellelukemia, joten päätimme lomapäivän kunniaksi ajaa uimakeikalle. Matka parkkipaikalta lammelle on toipilaana olevalle Picollekin sopivan pehmeää maastoa eikä kovin pitkä matka kävellä metsäpolkuja pitkin. Pienen järven rannassa Lysti ensin epäröi uimaan menemistä äkkijyrkässä rannassa. Kallioisella rannalla sen sijaan vauhtia riitti ja nti meni lopulta uimaan ilman mitään noudettavaa. Pico halusi kovasti mennä mukaan ja vinkui taustalla, joten tässä videolla taustamusiikki korvaamassa intensiivistä vinkunaa:


Päivänä parina tein omassa pihassa noutoja variksilla ja lokilla. Lysti edelleen hieman ihmettelee molempia, joten jatkamme treeniä. Sain nyt talteen muutamia siipiä, joten siipidameja saan tehtyä lisää. Näin saan tehtyä hakuruutua, jossa on enemmän noudettavaa samalla alueella = innostus syttyy vielä lisää. 

Viime aikoina on ilmennyt kaikenlaista teinikoiramaisuutta:
* dami suussa juoksentelua
* lelun tiputtamista kesken palautuksen
* namit eivät maistu, sylkee
Toisaalta toisten koirien ohittamiset kaukaa ovat alkaneet sujua ahkeran treenin seurauksena. Vielä omassa pihassa olemista täytyy harjoitella. 

Eilen istutimme hieman myöhäisiä kesäkukkia ja nti Nuusku oli varsinainen puutarha-apulainen... Elämä olisi supertylsää ilman flattiä!
Viimeaikaisia toilauksia:
* oluttölkin omatoiminen noutaminen olohuoneen pöydältä
* metallisen ruokakupin kuskaaminen sänkyyn
* eteisen maton kasaaminen 
Toisaalta myös Pico on yllättänyt: eilen sanoin sille olkkarissa ohimennen "mitenhän saan Lystin sisälle?" Pico sinkosi pihalle ja tuli hetken päästä takaisin Lystin kanssa. :) Kohta se jo oppii puhumaan???

Ainiin, Picohan käväisi Viikissä fysioterapeutilla perjantaina. Lihaskuntoa pitää edelleen parantaa. Pico pääsi tutustumaan vesikävelyyn. Pinserithän harvoin tykkäävät vedestä, joten ilme oli kyllä näkemisen arvoinen!
Altaaseen kiivettiin ramppia pitkin. Altaassa on juoksumatto, joka lasketaan alaspäin ja silloin allas täyttyy vedestä, joka onneksi oli aika lämmintä. Altaan seinät ovat läpinäkyvät, joten Pico oli ikäänkuin akvaariossa.... :) 
Alkuun Pinkoja ei tajunnut kävellä juoksumaton lähtiessä liikkeelle, mutta totuttelun jälkeen kävely alkoi sujua kivasti. Vettä taisi olla puoleen väliin kylkeä.
Jumppaohjeita täytyy nyt tsempata noudattaa. Onneksi liikuntamäärää saa nyt lisätä ja kipulääkekuurissakin annostelu on puolitettu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

Loitsuun valmistautumista...!

  Asioilla on tapana järjestyä, joten vihdoin meillekin tulee kevätpentu! Kotiutumispäivä on Helatorstai 26.5.2022 - melkein Markon synttärilahja siis.  Olen ollut onnellinen, kun olen päässyt tapaamaan 10 pentua monta kertaa. Ensimmäisen kerran 2,5-viikkoisia. Aivan huikeaa miten nopeasti muutoksia tapahtuu. Tällä kertaa olemme ehtineet valmistautua pitemmän aikaa. Pentu on meidän kuudes koira ja äkkiseltään voisi ajatella "kyllä me tiedämme miten toimia". Yritän kuitenkin ajatella, että tilanne on uusi - onhan se sitä kuitenkin sekä pennulle että meille - suhteen rakentaminen alkaa ihan ensimmäisistä hetkistä.  Pentukuvia siis tiedossa tuonnempana.  Blogin osoite muuttui ja vaihdoin hieman myös ulkoasua - melkoisia uudistuksia tässä muutenkin tapahtunut. Jännää ja kivaa! 

tassut verillä

Ei ole helppoa pinkojalla. Tänään huomasin aamutreenien jälkeen, että Picolla on iho punainen takajaloista varpaiden väleistä. Suihkutin tassut ja laitoin Vetrami-voidetta. Pico oli jotenkin ihan surkeana kauluri päässä. Raukka tärisi ihan. Nyt täytyy tarkkailla tilannetta, lisätä ruokaan rasvoja ja rasvata tassuja Tummelilla ja Vetramililla. Yritin harjoitella tiukkaa käännöstä treeneissä, mutta se tuntui jotenkin oudolta. Treenien jälkeen tajusin, että tein treenin "väärinpäin". Eli tietysti koiran pitää hypätä ohjaajasta poispäin ja kääntyä heti kohti aivan siivekettä hipoen. Hyppyytin Picoa takaakiertämään, joten meinasimme törmätä. Kas kummaa, että käännös ei tiivisty lainkaan... Noh, tänään oli muutenkin hieman erilainen aamutreeni, kun seurana kaksi belgityttöä. Treenirutiinien kasassa pysyminen oli se tärkein juttu, muu sitten lisänä. Kyllä tämä talvikausi tästä nyt sitten käynnistyy...