Siirry pääsisältöön

Lystin taipumuskoe 13.9.2015

Aamu valkeni aurinkoisena, kun ajoimme kohti Raaseporia. Kello oli soinut 4.45 ja Pico oli viety hoitoon Lassilaan. Näin muutama päivä kokeen jälkeen on tullut mieleen useampikin asia, jotka vaikuttivat kokeen kulkuun.

Tässä video:



Tulos: hylätty

Olimme vuorossa toisena, joten pitkää virittelyä ei ehtinyt tehdä. Aikaisen herätyksen takia myöskään pitkää lenkkeilyä ei ollut alla. Menneellä viikolla en ollut paljoa treenannut. --> näistä kaikista seikoista johtuen Lysti oli tavallista riehakkaampi mm. sosiaalisen käytöksen tarkkailun aikana. Likka mm. hyppi minua vasten ja oli muutenkin tavallista levottomampi.

Ennen meitä kokeen aloittanut kultainen noutaja tuli pian takaisin, joten vuoro tuli nopeasti! Videolta ei näy kovin hyvin, mutta Lysti säpsähti veden äärellä laukausta melkoisesti, sillä ampuja oli aivan koiran vieressä, ihan 2 m päässä meistä ja vielä koiran puolella. Laukaus tuntui omassakin korvassa ihan riittävästi. Tästä johtuen Lysti ei nähnyt veneestä heitettyä telkkää. 
Toisen heiton Lysti näki ja hienosti ui suoraviivaisesti telkälle, telkkä suussa minun luokse, luovutus käteen ja sitten vasta ravistelu. 

Hakuruudussa olikin sitten seuraava laukaus, jota Lysti säpsähti hieman. Silti se kykeni tomimaan eli nouti hienosti fasaanikukon heiton jälkeen.
Toista kertaa lähettäessäni huomasin saman kuin rannassa: L oli jotenkin jännittynyt, ei ihan oma itsensä vaan korkeammassa vireessä. Siitä seurasi juoksentelua, joka jatkui ja jatkui. Tällaista ei ole aiemmin ilmennyt - toki lyhyitä aikoja, mutta ei näin pitkään 
--> mahdollisia syitä:
* Lysti ei tiennyt mitä oli etsimässä, sillä fasaaneja se on nähnyt vain pari kertaa
* alueella oli ilmeisesti paljon muita hajuja - ehkä joku sille vieras haju
* virtaa oli niin paljon, että keskittymiskyky katosi  - nenä oli ikäänkuin kiinni

Miten tätä olisi voinut koetilanteessa auttaa, todennäköisesti:
* sivulla istuminen pitempään, kunnes pystyy tarjoamaan spontaanin sivulletulon / syö nameja normaalisti = normaali keskittyvä viretila
* näyttämällä fasaanin "etsi tällainen" - saa hajun juuri tietystä lintulajista, joka pitää noutaa

Miten jatkamme treenejä ennen seuraavaa koetta:
* lisää toistoja noudoista linnuilla: varikset, ehkä joku muukin laji
* lisää toistoja sokkona tehdyistä hakuruuduista - tarvitsee avustajaa
* lisää toistoja laukauksista ilman noutoja ja noutojen kera

Miten valmistaudun seuraavaan kokeeseen:
* ennen koepäivää teen treeniä joka päivä vähän
* ennen koepäivää teen edellisenä päivänä kunnon lenkin + treenin = koiralla energiaa sopivasti

Koekalenteria kun katsoo niin taipparit löytyvät näistä paikoista:
* 14.5. Hauholla - tämä on lähempänä, joten tähtäys tänne!!
* 28.5. Närpiössä

Talven aikana keskitymme muihin lajeihin: agility, toko ja rally-tokokin ehkä, näyttelyt ja miksei Nose work myös. Josko saisi kisakokemusta kerättyä vaikka rally-tokosta möllikisoista niin olisi helpompi löytää kisa-asetuksia. Keväällä on aika tehdä terveystutkimukset, joten niiden tulosten perusteella sitten suunnitteille agilityura, jos koira on terve.

Talvelle olen kaavaillut myös ohjausten harjoittelun aloittamista, koska se on sellainen mielenkiintoinen osa-alue, joka on itselleni uusi juttu. Betan kanssa emme sitä päässeet paljoakaan harjoittelemaan ja nyt kirjahyllystä löytyy jokunen opas harjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kaikkein jännittävintä on odotella Lystin 1. juoksuajan alkamista. Kahdella siskolla on jo kohta ohi. Saas nähdä miten juoksu muuttaa koiran käytöstä. Ja miten hajut vaikuttavat hra Pinkojaan. :)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

Loitsuun valmistautumista...!

  Asioilla on tapana järjestyä, joten vihdoin meillekin tulee kevätpentu! Kotiutumispäivä on Helatorstai 26.5.2022 - melkein Markon synttärilahja siis.  Olen ollut onnellinen, kun olen päässyt tapaamaan 10 pentua monta kertaa. Ensimmäisen kerran 2,5-viikkoisia. Aivan huikeaa miten nopeasti muutoksia tapahtuu. Tällä kertaa olemme ehtineet valmistautua pitemmän aikaa. Pentu on meidän kuudes koira ja äkkiseltään voisi ajatella "kyllä me tiedämme miten toimia". Yritän kuitenkin ajatella, että tilanne on uusi - onhan se sitä kuitenkin sekä pennulle että meille - suhteen rakentaminen alkaa ihan ensimmäisistä hetkistä.  Pentukuvia siis tiedossa tuonnempana.  Blogin osoite muuttui ja vaihdoin hieman myös ulkoasua - melkoisia uudistuksia tässä muutenkin tapahtunut. Jännää ja kivaa! 

tassut verillä

Ei ole helppoa pinkojalla. Tänään huomasin aamutreenien jälkeen, että Picolla on iho punainen takajaloista varpaiden väleistä. Suihkutin tassut ja laitoin Vetrami-voidetta. Pico oli jotenkin ihan surkeana kauluri päässä. Raukka tärisi ihan. Nyt täytyy tarkkailla tilannetta, lisätä ruokaan rasvoja ja rasvata tassuja Tummelilla ja Vetramililla. Yritin harjoitella tiukkaa käännöstä treeneissä, mutta se tuntui jotenkin oudolta. Treenien jälkeen tajusin, että tein treenin "väärinpäin". Eli tietysti koiran pitää hypätä ohjaajasta poispäin ja kääntyä heti kohti aivan siivekettä hipoen. Hyppyytin Picoa takaakiertämään, joten meinasimme törmätä. Kas kummaa, että käännös ei tiivisty lainkaan... Noh, tänään oli muutenkin hieman erilainen aamutreeni, kun seurana kaksi belgityttöä. Treenirutiinien kasassa pysyminen oli se tärkein juttu, muu sitten lisänä. Kyllä tämä talvikausi tästä nyt sitten käynnistyy...