Siirry pääsisältöön

agilitystartteja ja hakuruutua Helatorstaina

Aamu alkoi viettämällä laatuaikaa Picon kanssa Ojangossa agilitykisoissa. Vuoden ensimmäiset ulkokenttäkisat...

Eka rata oli Janne Karstusen tuomaroima. Rata oli osallistujien mielestä vaikea, mutta itse mietin, että se olisi juuri Picolle sopiva: suoraa ja käännös ja suoraa. Ainoastaan kepeille lähetyskulma ihan toimitsijapöydän edessä oli vähän haastava. Toisaalta Pico on tehnyt vastaavan kulman treeneissä sangen kivasti vieläkin kovemmassa vauhdissa. A-esteellehän moni pysäyttää koiran alastulolle ja saa siten vauhdin kohtuulliseksi. 

Olin omasta mielestä valmistautunut Picon kanssa ihan hyvin, mutta  hieman hajamielisen oloinen pinkoja kyllä oli. Noh, pääsimme pari hyppyä ja sitten iski spurtti. Pico mm. kävi taas aidan vieressä haistelemassa aitaan kiinni jätettyä koiraa. (Miten joku uskaltaa jättää oman koiransa kisaradan aitaan valvomatta?) Noh, sain koiran jossain kohtaa kontrolliin ja teimme kontaktissa kävelyn jälkeen viimeisen hypyn.

Toinen rata oli paljon vaikeampi, koska esteet olivat lähekkäin toisiaan. Valssin vaativia käännöksiä oli useita. Päätin, että yritetään ja katsotaan mihin tilanne johtaa. Pico jäi lähdössä hyvin ja toisaalta lähti hyvin liikkeelle. Alussa oli hyppy ja siitä lähtökäännös valssasten putkelle. Tämän jälkeen Pico taas juoksenteli hetken. Sain sen kontaktiin, pysäytin (josta HYL) ja sitten lähetin eri putkeen, jonka jälkeen olisi ollut pujottelu. Seurasi uusi spurtti ja sen jälkeen otin taas koiran vierelle ja teimme maalihypyn. 

Aiemmin olen jatkanut rataa spurtin jälkeen pitempään, mutta nyt koira oli niin huonosti ohjattavissa, että en nähnyt tässä mitään järkeä. Toisaalta unohdin hatutukseltani kehua koiraa. Pico kun tarttee tsemppiä suullisesti niin se olisi tietysti voinut auttaa. 

Kisoista kotiin ajaessa ajattelin jo, että kisaura saa jäädä. Nyt yön yli nukuttuani päätin, että täytyyhän tähän saada jonkinlainen ratkaisu. Pitää löytää sopiva kriteeriportaikko, jolla pääsemme siihen, että spurtit jäävät tai ainakin huomattavasti lyhentyvät. Analyysin paikka siis!

Onneksi Lysti on mitä mainioin treenattava noudoissa! Ajelimme iltapäivällä Siuntioon treenaamaan. Olin ensin maalimiehenä Kero-lapinkoiralle ja alkuillasta teimme hakuruudun Lystille vieraassa metsässä ja paikalla oli Lystille uusia ihmisiä. 

Tein tutuilla siipidameilla pari lyhyttä noutoa, jotka menivät todella kivasti tai siis normaalisti. Sitten Marko teki hakuruudun neljällä damilla. Viides heitettiin viimeisenä aivan lähelle. 

Tässä video:
https://youtu.be/saxlTfWzef4


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

noutotreeniä - tämän viikon teemana - meniköhän överiksi...

Kun laitetaan treenipariksi työnarkomaani koira ja työnarkomaani kouluttaja niin tässä seuraus... Aiemmin Lysti alkoi kiihtyä heitoista, joten niitä täytyi harjoitella - tein kuluneella viikolla koirapuistossa paljon treeniä, jossa koira istuu paikallaan ja heitän damin pienen matkan päässä koirasta. Heitto joko puskaan tai nurmelle.  Tein sellaistakin, että ensin heitetty dami jäi hetkeksi "muistiin" ja ennen sen noutoa piti noutaa hyvin lyhyeltä matkalta toinen dami.  Koirapuistossa oli ympärillä kaikenlaista häiriötä, mm. läheisen päiväkodin pihassa ilakoivat lapset, ohikulkijat kävelytiellä ja metsässä, linnnut sekä Pico, joka spurttaili ihan kiitettävästi ympärillämme kuoppien kaivamisen lisäksi. Pääsiäisen aikana sain miehen avustamaan treeneissä heitoissa ja olipa tuossa välissä Petikossakin niityllä kollegan kanssa tehty heittelytreeni. Montakohan kymmentä noutoa yhteensä maanantain ja perjantain välillä... huh! Eilen sunnuntaina harmitus iski pari kertaa, k...

Loitsuun valmistautumista...!

  Asioilla on tapana järjestyä, joten vihdoin meillekin tulee kevätpentu! Kotiutumispäivä on Helatorstai 26.5.2022 - melkein Markon synttärilahja siis.  Olen ollut onnellinen, kun olen päässyt tapaamaan 10 pentua monta kertaa. Ensimmäisen kerran 2,5-viikkoisia. Aivan huikeaa miten nopeasti muutoksia tapahtuu. Tällä kertaa olemme ehtineet valmistautua pitemmän aikaa. Pentu on meidän kuudes koira ja äkkiseltään voisi ajatella "kyllä me tiedämme miten toimia". Yritän kuitenkin ajatella, että tilanne on uusi - onhan se sitä kuitenkin sekä pennulle että meille - suhteen rakentaminen alkaa ihan ensimmäisistä hetkistä.  Pentukuvia siis tiedossa tuonnempana.  Blogin osoite muuttui ja vaihdoin hieman myös ulkoasua - melkoisia uudistuksia tässä muutenkin tapahtunut. Jännää ja kivaa!