Aamu alkoi viettämällä laatuaikaa Picon kanssa Ojangossa agilitykisoissa. Vuoden ensimmäiset ulkokenttäkisat...
Eka rata oli Janne Karstusen tuomaroima. Rata oli osallistujien mielestä vaikea, mutta itse mietin, että se olisi juuri Picolle sopiva: suoraa ja käännös ja suoraa. Ainoastaan kepeille lähetyskulma ihan toimitsijapöydän edessä oli vähän haastava. Toisaalta Pico on tehnyt vastaavan kulman treeneissä sangen kivasti vieläkin kovemmassa vauhdissa. A-esteellehän moni pysäyttää koiran alastulolle ja saa siten vauhdin kohtuulliseksi.
Olin omasta mielestä valmistautunut Picon kanssa ihan hyvin, mutta hieman hajamielisen oloinen pinkoja kyllä oli. Noh, pääsimme pari hyppyä ja sitten iski spurtti. Pico mm. kävi taas aidan vieressä haistelemassa aitaan kiinni jätettyä koiraa. (Miten joku uskaltaa jättää oman koiransa kisaradan aitaan valvomatta?) Noh, sain koiran jossain kohtaa kontrolliin ja teimme kontaktissa kävelyn jälkeen viimeisen hypyn.
Toinen rata oli paljon vaikeampi, koska esteet olivat lähekkäin toisiaan. Valssin vaativia käännöksiä oli useita. Päätin, että yritetään ja katsotaan mihin tilanne johtaa. Pico jäi lähdössä hyvin ja toisaalta lähti hyvin liikkeelle. Alussa oli hyppy ja siitä lähtökäännös valssasten putkelle. Tämän jälkeen Pico taas juoksenteli hetken. Sain sen kontaktiin, pysäytin (josta HYL) ja sitten lähetin eri putkeen, jonka jälkeen olisi ollut pujottelu. Seurasi uusi spurtti ja sen jälkeen otin taas koiran vierelle ja teimme maalihypyn.
Aiemmin olen jatkanut rataa spurtin jälkeen pitempään, mutta nyt koira oli niin huonosti ohjattavissa, että en nähnyt tässä mitään järkeä. Toisaalta unohdin hatutukseltani kehua koiraa. Pico kun tarttee tsemppiä suullisesti niin se olisi tietysti voinut auttaa.
Kisoista kotiin ajaessa ajattelin jo, että kisaura saa jäädä. Nyt yön yli nukuttuani päätin, että täytyyhän tähän saada jonkinlainen ratkaisu. Pitää löytää sopiva kriteeriportaikko, jolla pääsemme siihen, että spurtit jäävät tai ainakin huomattavasti lyhentyvät. Analyysin paikka siis!
Onneksi Lysti on mitä mainioin treenattava noudoissa! Ajelimme iltapäivällä Siuntioon treenaamaan. Olin ensin maalimiehenä Kero-lapinkoiralle ja alkuillasta teimme hakuruudun Lystille vieraassa metsässä ja paikalla oli Lystille uusia ihmisiä.
Tein tutuilla siipidameilla pari lyhyttä noutoa, jotka menivät todella kivasti tai siis normaalisti. Sitten Marko teki hakuruudun neljällä damilla. Viides heitettiin viimeisenä aivan lähelle.
Tässä video:
https://youtu.be/saxlTfWzef4
Eka rata oli Janne Karstusen tuomaroima. Rata oli osallistujien mielestä vaikea, mutta itse mietin, että se olisi juuri Picolle sopiva: suoraa ja käännös ja suoraa. Ainoastaan kepeille lähetyskulma ihan toimitsijapöydän edessä oli vähän haastava. Toisaalta Pico on tehnyt vastaavan kulman treeneissä sangen kivasti vieläkin kovemmassa vauhdissa. A-esteellehän moni pysäyttää koiran alastulolle ja saa siten vauhdin kohtuulliseksi.
Olin omasta mielestä valmistautunut Picon kanssa ihan hyvin, mutta hieman hajamielisen oloinen pinkoja kyllä oli. Noh, pääsimme pari hyppyä ja sitten iski spurtti. Pico mm. kävi taas aidan vieressä haistelemassa aitaan kiinni jätettyä koiraa. (Miten joku uskaltaa jättää oman koiransa kisaradan aitaan valvomatta?) Noh, sain koiran jossain kohtaa kontrolliin ja teimme kontaktissa kävelyn jälkeen viimeisen hypyn.
Toinen rata oli paljon vaikeampi, koska esteet olivat lähekkäin toisiaan. Valssin vaativia käännöksiä oli useita. Päätin, että yritetään ja katsotaan mihin tilanne johtaa. Pico jäi lähdössä hyvin ja toisaalta lähti hyvin liikkeelle. Alussa oli hyppy ja siitä lähtökäännös valssasten putkelle. Tämän jälkeen Pico taas juoksenteli hetken. Sain sen kontaktiin, pysäytin (josta HYL) ja sitten lähetin eri putkeen, jonka jälkeen olisi ollut pujottelu. Seurasi uusi spurtti ja sen jälkeen otin taas koiran vierelle ja teimme maalihypyn.
Aiemmin olen jatkanut rataa spurtin jälkeen pitempään, mutta nyt koira oli niin huonosti ohjattavissa, että en nähnyt tässä mitään järkeä. Toisaalta unohdin hatutukseltani kehua koiraa. Pico kun tarttee tsemppiä suullisesti niin se olisi tietysti voinut auttaa.
Kisoista kotiin ajaessa ajattelin jo, että kisaura saa jäädä. Nyt yön yli nukuttuani päätin, että täytyyhän tähän saada jonkinlainen ratkaisu. Pitää löytää sopiva kriteeriportaikko, jolla pääsemme siihen, että spurtit jäävät tai ainakin huomattavasti lyhentyvät. Analyysin paikka siis!
Onneksi Lysti on mitä mainioin treenattava noudoissa! Ajelimme iltapäivällä Siuntioon treenaamaan. Olin ensin maalimiehenä Kero-lapinkoiralle ja alkuillasta teimme hakuruudun Lystille vieraassa metsässä ja paikalla oli Lystille uusia ihmisiä.
Tein tutuilla siipidameilla pari lyhyttä noutoa, jotka menivät todella kivasti tai siis normaalisti. Sitten Marko teki hakuruudun neljällä damilla. Viides heitettiin viimeisenä aivan lähelle.
Tässä video:
https://youtu.be/saxlTfWzef4
Kommentit
Lähetä kommentti