Siirry pääsisältöön

Korvan huuhtelu, selän kuvaus ja sterilointi - done!

Kisatauon aikana olemme treenanneet, mutta poteneet myös terveyshaasteita. Lystin vasemman korvan tulehdus oli sitkeä ja se hoidettiin lopulta huuhtelemalla korva puhtaaksi. Vaha oli jumittunut tärykalvon lähelle. Onneksi toipuminen oli nopeaa.

Korvahuuhtelun kanssa samaan aikaan kuvattiin virallisesti vihdoin myös Lystin selkä - täysin terve! 


Nyt on sitten varmaa se, että agilityä voimme treenata ja kisata täysillä! 

Samoilla unilla ultrattiin myös kohtu - juoksuajan alkaminen ei näkynyt, joten sterilointileikkaukselle löytyi aika heti joulukuun alussa. Sopivaa ajankohtaa olin pähkäillyt ja jahkaillut vaikka kuinka pitkään. Leikkaus tehtiin 5.12. ja toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. 

Ennakkovalmistelut

Toipilaspuvun hankkiminen ja kauluriin totuttaminen olivat ohjelmassa ennen leikkausta. Ensin mainittu on mieluisa, mutta kauluri aiheuttaa ahdistusta. 



Eka yö ke-to

Lysti oli hieman levoton, mutta rauhoittui lopulta nukkumaan. Äkkinäisiä liikkeitä ei saisi tehdä, mutta sinnehän se sänkyyn pomppasi lämmittelemään.




Lenkkeilyt taluttimessa



Lysti on vaikuttanut tyytyväiseltä toipilaspuvussaan. Pissapaikkaa pitää ehkä vähän pitempään etsiä, mutta muuten puku suojaa hyvin paljasta ihoa.



Jännä nähdä miten kauan karvojen kasvaminen kestää ja muuttuuko karvan laatu jotenkin. 

Toistaiseksi Lysti on ollut kotona varsin rauhallinen. Mitään treeniä emme ole vielä tehneet, mutta epäilemättä aktivointilelut ja virikkeistävät ruokakupit täytyy ottaa käytöön piakkoin. Niitähän meillä on muutenkin käytössä. 
Kotona Lysti on muutenkin aika rauhallinen - sillä on hyvä "off-nappula" kuitenkin. :) 

Hampaat - kuin uudet!



Lystille oli kertynyt hammaskiveä, joten steriloinnin yhteydessä hampaat puhdistettiin. Nyt on sitten projektina opetella säännöllinen hampaiden harjaus. Ja Picolle sama operaatio tiedossa... 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

noutotreeniä - tämän viikon teemana - meniköhän överiksi...

Kun laitetaan treenipariksi työnarkomaani koira ja työnarkomaani kouluttaja niin tässä seuraus... Aiemmin Lysti alkoi kiihtyä heitoista, joten niitä täytyi harjoitella - tein kuluneella viikolla koirapuistossa paljon treeniä, jossa koira istuu paikallaan ja heitän damin pienen matkan päässä koirasta. Heitto joko puskaan tai nurmelle.  Tein sellaistakin, että ensin heitetty dami jäi hetkeksi "muistiin" ja ennen sen noutoa piti noutaa hyvin lyhyeltä matkalta toinen dami.  Koirapuistossa oli ympärillä kaikenlaista häiriötä, mm. läheisen päiväkodin pihassa ilakoivat lapset, ohikulkijat kävelytiellä ja metsässä, linnnut sekä Pico, joka spurttaili ihan kiitettävästi ympärillämme kuoppien kaivamisen lisäksi. Pääsiäisen aikana sain miehen avustamaan treeneissä heitoissa ja olipa tuossa välissä Petikossakin niityllä kollegan kanssa tehty heittelytreeni. Montakohan kymmentä noutoa yhteensä maanantain ja perjantain välillä... huh! Eilen sunnuntaina harmitus iski pari kertaa, k...

tassut verillä

Ei ole helppoa pinkojalla. Tänään huomasin aamutreenien jälkeen, että Picolla on iho punainen takajaloista varpaiden väleistä. Suihkutin tassut ja laitoin Vetrami-voidetta. Pico oli jotenkin ihan surkeana kauluri päässä. Raukka tärisi ihan. Nyt täytyy tarkkailla tilannetta, lisätä ruokaan rasvoja ja rasvata tassuja Tummelilla ja Vetramililla. Yritin harjoitella tiukkaa käännöstä treeneissä, mutta se tuntui jotenkin oudolta. Treenien jälkeen tajusin, että tein treenin "väärinpäin". Eli tietysti koiran pitää hypätä ohjaajasta poispäin ja kääntyä heti kohti aivan siivekettä hipoen. Hyppyytin Picoa takaakiertämään, joten meinasimme törmätä. Kas kummaa, että käännös ei tiivisty lainkaan... Noh, tänään oli muutenkin hieman erilainen aamutreeni, kun seurana kaksi belgityttöä. Treenirutiinien kasassa pysyminen oli se tärkein juttu, muu sitten lisänä. Kyllä tämä talvikausi tästä nyt sitten käynnistyy...