Siirry pääsisältöön

ja rikkoo rutiineja

Päädyin aloittamaan agilitykurssin kollegan tunneilla, kun löytyi sopiva ryhmä.

Uutta opetellessa tulee aina jossain kohtaa raja vastaan vastaanottokyvyssä. Rutiinit kun rikkoutuvat menee pasmat sekaisin. Eilen ekoissa treeneissä oli ilo huomata, että koiraan tämä ei vaikuttanut! Pico pinkoi kuten olen sen kouluttanut, mutta jouduin itse pähkäilemään rataa ja lennosta sitten suorittamaan sitä.

Sain heti ajatuksia siitä, mitä täytyy harjoitella:
- tiukat kääntymiset eli wrap
- nopeat päätökset siitä, miten ohjaan missäkin tilanteessa eli kisanomainen valmistautuminen radalle menemiseen
- aiempaan verrattuna on uutta se, että radalla on monenlaista ohjauskuviota peräkkäin ---> Pico on tottunut todella selkeään tekemiseen. Jos sössin, koira oppii mahdollisesti jotain väärää, joka sitten näkyy jossain jossain vaiheessa. :)
- koiraa kohtaan täytyy toimia sille mahdollisimman tutuin rutiinein!

Ihan megahienoa oli jättää koira lähtöön istumaan ja mennä puoleen väliin hallia. Siellä se pysyi kuin tatti ja lähti "olehyvä"-vihjeestä liikkeelle. :)

Onpas hienoa, että oma motivaatio herää ja kasvaa heti, kun vähän tulee haastetta tekemiseen ja ohjeita ulkopuoliselta! :)

Kommentit

  1. Ohjeet auttavat kyllä todella paljon. Ihanaa, että sait ajatuksia uusista jutuista. Ne vie hämmästyttävästi aina ajatuksia eteenpän ja omaa kehitystä eteenpäin. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Agilityä ja lisää agilityä - se on vaan niin hauskaa!

Tämän talven aikana olen harjoitellut Lystin kanssa agilityä lähinnä Sepon ratatreeneissä. Treenimäärää olen kasvattanut sisällä pienessä tilassa tehdyillä treeneillä. Treeniaikaa saisi olla hieman enemmän, jotta voisin tehdä myös hyppytekniikkaa, pujottelua ja kontaktiesteitä... Ratatreeneissä olemme pärjänneet melkoisen kivasti. Nyt on löytynyt meille sopiva tapa palastella Sepon haastavatkin radat. Lisäksi Lysti näyttäisi hieman aikuistuneen ts. keskittyminen ohjautuu oikeisiin asioihin. Tässä treenit 3.11.:  Tässä 11.11. treenit: Erityisen iloinen olen siitä, että kahtena peräkkäisenä viikkona teimme noin erilaiset radat!  Perjantain tokotreeneissä olemme keskittyneet ketjuttamaan alokasluokan liikkeitä niin että välissä ei tulisi ruokapalkkiota. Onnekseni Lysti innostuu kehuista ja kanssani leikkimisestä.  Tokokisoja olen kaavaillut alkuvuodelle 2017, mutta sitä ennen korkkaamme kisauran rally-tokossa - HUOMENNA 13.11.! Ja 27.11. sekä 4.12.!

Kisapäivä 13.10.2019

Sunnuntaina 13.10. aikainen herätys klo.6.45 ja suunta Tiilitien kautta Ojankoon.  Torstain ratatreenissä keskityimme kontaktiesteiden harjoitteluun / loikkaongelman paikantamiseen. Arvasin oikein, että se liittyi minun liikkumiseeni.  Kisastrategia oli keskittyä lähtöpysymiseen ja jatkuvaan liikkeeseen.  Aamun eka rata menikin varsin hienosti. Tosin A-esteeltä kontaktivirhe ja yksi rima alas hypyllä ennen puomia.  Tässä linkki livestreamiin:    https://youtu.be/EQ2btF0Ypus?t=6469 Päivän toinen rata oli näkyvillä jo hyvissä ajoin. Ehdin myös kävellä Lystin kanssa kivan lenkin sillä aikaa kun hyppyrataa suoritettiin. Rataantutustuminen oli aiottu aiemmin, mutta silti Lysti taisi odottaa autossa liian pitkään ja seuraus oli lähtöpysymisen stiplu ja sen jälkeen oikein komea loikka puomilla - kas tässä:  Ennen seuraavia kisoja (26.10.) treenilistalla ainakin seuraavaa: * pysäri puomilla, kun olen TODELLA kaukana takana * takaaleikkaus pu...

Uimareissulla Hyvinkäällä puolisiskon kanssa ja keväthepuli...

Jopas oli hauska päivä tänään! Caddyn suunnaksi otin ensin Lassilan, jonne Pico jäi päivähoitoon äidin luokse. Sitten kyytiin tulivat Lilli ja Vila, joka on Lystin puolisisko. Lystillä ja Vilalla on sama äiti, Ninja. Ikäeroa on kaksi vuotta ja meno kyllä melkoisen flattimainen! Tässä video (onnistuukohan lataus suoraan Bloggeriin...): Lysti on nyt melkein 7 kk ikäinen. Viime aikoina on alkanut ilmetä "valikoivaa kuuloa" ts. samat  namit eivät enää toimi palkkioina niin hyvin kuin aiemmin. Esimerkiksi eilen torstaina otin damirepun mukaan aamulenkille. Kuusi erilaista damia oli mukana ja tein niiden kanssa hyvin lyhyellä matkalla noudot. Siinä noutojen lomassa sain mm. jahdata nenäliinaa syövää pentua ja kaivaa sen Lystin suusta. Paluumatkalla heitin damin ojan yli. Lysti lähti hakemaan, otti damin suuhun hyvällä otteella, mutta juoksi ojan toista puolta dami suussa, kunnes haistoi jotain muuta. En siis enää voi luottaa, että minä olen aina kaikkein paras juttu metsäl...