Siirry pääsisältöön

Pätevästi eläinlääkärillä

Olen jo pitempään itse stressannut eläinlääkärikäyntejä, sillä monenmoisia kokemuksia on reilun 20 vuoden koiranomistamisen aikana kerennyt kertyä. Jos pelkästään Beta on laskelmieni mukaan käynyt yli 50 kertaa eläinlääkärillä, montakohan kertaa olen itse käynyt, kun olen noita koiria + hiiriä + rottia kuskannut myös?

Noh, tänään sitten kävimme Picon 4-vuotistarkastuksessa hakemassa 4-rokote. Meillä on naapurissa mukava eläinlääkäri, jonka kanssa olemme pari kertaa kimppalenkillä käyneet. Joskin juuri nyt hänen toisella koirallaan on juoksuaika, mikä toki sopi tähän ell-reissuun hyvin, kun hyvälle tuoksuja lääkäritäti tutki rauhassa. :) 

Pico sai rauhassa tutustua rauhalliseen ihmiseen. Alkuun P. vähän läähätti, mutta mitään tutkimusta ei tehty ennenkuin koira oli lopettanut läähätyksen. Namit kelpasivat koko ajan. Hampaita näytin, korvia käänneltiin, sydäntä kuunneltiin. Kaikki kunnossa. Ennen pistosta treenasin kuonokopan pukemista pariin kertaan. Pistos laitettiin kylkinahan alle, jolloin Picon pää oli koppineen mun kainalossa. Ei mitään hötkyilyä!

Kaiken lisäksi juttelun lomassa Pico asettui lattialle pitkälleen rauhoittumaan.

Seuraavaksi sitten lisenssin hankinta ja epiksiin... HUI!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

noutotreeniä - tämän viikon teemana - meniköhän överiksi...

Kun laitetaan treenipariksi työnarkomaani koira ja työnarkomaani kouluttaja niin tässä seuraus... Aiemmin Lysti alkoi kiihtyä heitoista, joten niitä täytyi harjoitella - tein kuluneella viikolla koirapuistossa paljon treeniä, jossa koira istuu paikallaan ja heitän damin pienen matkan päässä koirasta. Heitto joko puskaan tai nurmelle.  Tein sellaistakin, että ensin heitetty dami jäi hetkeksi "muistiin" ja ennen sen noutoa piti noutaa hyvin lyhyeltä matkalta toinen dami.  Koirapuistossa oli ympärillä kaikenlaista häiriötä, mm. läheisen päiväkodin pihassa ilakoivat lapset, ohikulkijat kävelytiellä ja metsässä, linnnut sekä Pico, joka spurttaili ihan kiitettävästi ympärillämme kuoppien kaivamisen lisäksi. Pääsiäisen aikana sain miehen avustamaan treeneissä heitoissa ja olipa tuossa välissä Petikossakin niityllä kollegan kanssa tehty heittelytreeni. Montakohan kymmentä noutoa yhteensä maanantain ja perjantain välillä... huh! Eilen sunnuntaina harmitus iski pari kertaa, k...

tassut verillä

Ei ole helppoa pinkojalla. Tänään huomasin aamutreenien jälkeen, että Picolla on iho punainen takajaloista varpaiden väleistä. Suihkutin tassut ja laitoin Vetrami-voidetta. Pico oli jotenkin ihan surkeana kauluri päässä. Raukka tärisi ihan. Nyt täytyy tarkkailla tilannetta, lisätä ruokaan rasvoja ja rasvata tassuja Tummelilla ja Vetramililla. Yritin harjoitella tiukkaa käännöstä treeneissä, mutta se tuntui jotenkin oudolta. Treenien jälkeen tajusin, että tein treenin "väärinpäin". Eli tietysti koiran pitää hypätä ohjaajasta poispäin ja kääntyä heti kohti aivan siivekettä hipoen. Hyppyytin Picoa takaakiertämään, joten meinasimme törmätä. Kas kummaa, että käännös ei tiivisty lainkaan... Noh, tänään oli muutenkin hieman erilainen aamutreeni, kun seurana kaksi belgityttöä. Treenirutiinien kasassa pysyminen oli se tärkein juttu, muu sitten lisänä. Kyllä tämä talvikausi tästä nyt sitten käynnistyy...