Lystiä ja Loitsua

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

Marko tuossa lohdutti, että vaikkei kenraaliharjoitus ehkä ihan täydellisesti mennyt niin se kuulemma tietää hyvää suoritusta varsinaisessa koitoksessa.  Rasse muutti meille 24.10.2001 eli 12 vuotta pinserimäistä eloa on nyt takana. Selvästi siis tykkään haastavista koirista ja sunnuntaina koulutuksen tulosta sitten testataan. Rassen vanhoja kisavideoita katsoessa koen kehittyneeni ihan huisisti. On ihme, että sen koiran kanssa ikinä saimme 0-tuloksia saati nousimme maxi2-luokkaan. Toivottavasti Picon kanssa pääsemme pitemmälle agilityuralla, jollemme ohjauksellisesti jo ole pitemmällä... Lempparivideoni viime talven treeneistä on tämä: (joo, älkää katsoko mun huivia....) Kiitos kaikille tsempistä kisapähkäilyjeni suhteen. Tuki on tarpeen ja arvostan sitä kovasti! Seuraava blogipäivitys onkin sitten luultavasti kisapäivitys...

Olen aiemminkin tuskaillut, että miten paljon ohjaan kädellä näyttämällä. Joskus rataharjoittelun alkuaikoina en tiennyt missä pitää käsiä. Haasteeksi tämän päivän radalla muodostui se, että en käytä käsivihjeitä johdonmukaisesti vaan käsieni asento vaihtelee --> koira ei saa riittävän selkeää ohjeistusta siitä, minne mennä. Rata oli nyt helpompi ja virtaavampi, joten tutustumiseen ei mennyt paljoa aikaa. Tässä kuva radasta: Pilkoin radan palasiin ja tein takaperin ketjuttamalla, koska se on Picolle ja minulle tutuin tapa. Ensin kepit, jotta 12 keppiä tosiaan mennään kaikki. Picoa houkutti vieressä ollut putki. Lopulta muutaman toiston jälkeen kepit ok. Sitten hyppy, takaaleikkaus ja kepeille ja siitä sitten loppurata. Vuoron lopulla teimme sitten yhden kerran koko radan. Kaikki muu ok, mutta hartioiden kääntämisen ajoittaminen pitää saada kohdilleen, jotta Pico ei ota kieltoja, kun seisomme aivan hypyn vieressä.  Rimat olivat 55 cm ja vikana esteenä rengas. Loppusu...

Hui, nyt se on sitten tehty: Ostin itselleni kilpailijalisenssin ja edustan jatkossa Oiva Agility ry:tä. Ilmoittauduin Ojangossa pidettäviin kisoihin 27.10. hyppyradalle. Vähän alkaa kyllä hirvittämään, mutta täytyihän se askel jossain vaiheessa ottaa ja nyt tuntui sopivalta hetkeltä. Agilityradoille päätynemme vasta ensi vuoden puolella, koska keinun (ja muidenkin kontaktiesteiden) kanssa riittää vielä harjoittelemista. Haikeudella muistelen kisaamista Rassen kanssa. Siitä on jo 5 vuotta aikaa , kun viimeistä kertaa starttasimme!

Rata oli jälleen sangen haastavan oloinen, joten valitsin vain pienen pätkän, johon käytin treeniaikani. Tässä ajatuksia radasta, jossa rimat 50 cm tai 55 cm: * alku hypyt 1-3 sujuivat aika ok. Pico jotenkin hämmentyy helposti, jos olen kaukana, kun se on hyppäämässä. En siis voi ainakaan tässä vaiheessa juosta koiran edellä, kun se on kääntynyt juuri hypylle. Juostessa ja kääntyessä voisin juosta itse suoremmassa niin pääsisin eteenpäin jouituisammni. * putkeen irtoaminen ja takaaleikkaus menivät hienosti. * harmi, että takaa kiertoja emme ole juurikaan harjoitelleet, sillä niitä löytyy ainakin Sepon radoilta... ( :) ) Kaiketi niitä on kisaradoilla muutenkin paljon... * valssaus oli alkuun haastava, mutta lopulta sain pidettyä tasapainon järkevästi * jarrutus heti valssauksen jälkeen on supervaikeaa, sillä Pico ehtii jo irrota esim. putkelle. * jatkaminen pujottelulle onnistui sekä DOR että DOL, joista DOR edellytti tarkasti ajoitettua valssausta, kun koira hypyllä 6. * en oll...

Päivä oli ollut pitkä, mutta Pico se aina pinkoo pätevästi. Rakensimme 1-luokan hyppyradan sovellettuna Sporttikoirahallin pienelle puolelle. Rimat 55 cm. Ohjauskuvioissa tuli tehtyä sekä valssausta, takaaleikkausta että serpentiiniä. Edelleen on havaittavissa, että Pico on taitava lukemaan eleitäni, joiden täytyy sitten tietysti olla ajoitettu oikein. Olin eilenkin monta kertaa myöhässä --> väärä rata tai ainakin laaja kaarroshan siitä seuraa. Ratatreenitkin ovat videolla, mutta nyt en jouda editoimaan. Ensi viikolla tiistain treeneissä tarkoitus on jatkaa näitä: - keinun treenaaminen - wrap eli tiukka käännös - pujottelu 12 keppiä sujuvaksi + esteitä ennen ja jälkeen pujottelun Kisoihin 27.10. pitää ilmoittautua viimeistään torstaina 17.10., joten vielä tässä vähän aikaa harkita... 

Sepon rata oli jälleen aikas lentävä, haastetta sopivasti. Ja mulla pätevä pinseri. Ihan eka oli olkapäällä kääntäminen 270-astetta ja siitä kepelle DOR. 12 keppiä ei vielä sujunut, varsinkin kun putken aukko oli houkuttelevasti vasemmalla puolella lähellä keppien loppua. Kepeiltä muuri, 90 astetta hypylle, siitä about 90-astetta U-putkelle, valssi hypylle. Viisto linja renkaalle, josta takaaleikkaus ennen suoraa putkea. Sitten putkelta 180-astetta ja takaisinpäin pituudelle. Pituuden jälkeen oli U-putki A-esteen alla. Valssi hypylle, 180 toiselle valssaten ja siitä taas putkeen. Palasissa tehtynä tuo meni aikas ok. Rimat oli 50 cm. Videon pituus on melkein 10 min, joten tehtiin pienin tauoin aikas pitkä pätkä, kun yleensä ollaan hinkattu yhtä kohtaa se 2 min kerrallaan. Pico kävi haistelemassa pari uutta ihmistä kesken radan. Antoi kiinni ok. Heitetyn lelun palautus oli aika hieno, vaikka leluna karvalelu, jota Pico saattaa omia tai ainakin tehdä kunnaria. Tassut näyttävät ...

Ei ole helppoa pinkojalla. Tänään huomasin aamutreenien jälkeen, että Picolla on iho punainen takajaloista varpaiden väleistä. Suihkutin tassut ja laitoin Vetrami-voidetta. Pico oli jotenkin ihan surkeana kauluri päässä. Raukka tärisi ihan. Nyt täytyy tarkkailla tilannetta, lisätä ruokaan rasvoja ja rasvata tassuja Tummelilla ja Vetramililla. Yritin harjoitella tiukkaa käännöstä treeneissä, mutta se tuntui jotenkin oudolta. Treenien jälkeen tajusin, että tein treenin "väärinpäin". Eli tietysti koiran pitää hypätä ohjaajasta poispäin ja kääntyä heti kohti aivan siivekettä hipoen. Hyppyytin Picoa takaakiertämään, joten meinasimme törmätä. Kas kummaa, että käännös ei tiivisty lainkaan... Noh, tänään oli muutenkin hieman erilainen aamutreeni, kun seurana kaksi belgityttöä. Treenirutiinien kasassa pysyminen oli se tärkein juttu, muu sitten lisänä. Kyllä tämä talvikausi tästä nyt sitten käynnistyy...