Siirry pääsisältöön

radalla kunhan kuski tietää miten ohjata

Olen aiemminkin tuskaillut, että miten paljon ohjaan kädellä näyttämällä. Joskus rataharjoittelun alkuaikoina en tiennyt missä pitää käsiä. Haasteeksi tämän päivän radalla muodostui se, että en käytä käsivihjeitä johdonmukaisesti vaan käsieni asento vaihtelee --> koira ei saa riittävän selkeää ohjeistusta siitä, minne mennä.

Rata oli nyt helpompi ja virtaavampi, joten tutustumiseen ei mennyt paljoa aikaa. Tässä kuva radasta:


Pilkoin radan palasiin ja tein takaperin ketjuttamalla, koska se on Picolle ja minulle tutuin tapa. Ensin kepit, jotta 12 keppiä tosiaan mennään kaikki. Picoa houkutti vieressä ollut putki. Lopulta muutaman toiston jälkeen kepit ok. Sitten hyppy, takaaleikkaus ja kepeille ja siitä sitten loppurata. Vuoron lopulla teimme sitten yhden kerran koko radan. Kaikki muu ok, mutta hartioiden kääntämisen ajoittaminen pitää saada kohdilleen, jotta Pico ei ota kieltoja, kun seisomme aivan hypyn vieressä. 

Rimat olivat 55 cm ja vikana esteenä rengas. Loppusuoralla Pico oli jo edelläni, joten oli hienoa nähdä, että loppusuoran irtoaminen renkaallekin on hallussa. Hienoa oli myös putkelta takaaleikkaus hypylle ja siitä kepeille. 

Parannettavaa jäi seuraaviin asioihin:
* lelun palauttaminen on nyt hidastunut --> leluksi joku ei niin kiva
* johdonmukainen hartioiden kääntäminen ja kädellä näyttäminen
* uudet ihmiset Pico näköjään aina käy moikkaamassa --> ratahenkilöt ehkä kisoissakin moikattava (tai minun varauduttava siihen mahdollisuuteen...?)

Videota ei nyt ole, koska unohdin kameran muistikortin kotiin. Voi rähmä että harmittaa!

Tästä on kaiketi hyvä lähteä kisauralle, joskin vielä 2 treenit ennen starttia.

Kommentit

  1. Kiitos haasteesta - nyt en ehdi vastata, mutta katsotaan jos jossain vaiheessa... :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kisadebyytissä Ojangossa 27.10.

Tulipahan sitten käytyä kisaamassa ekaa kertaa. Yhtään epistä ei ollut alla, joten aika rohkea veto. Jotenkin tämä oli sellainen "pakko saada alta pois oli tulos mikä vaan" -juttu. Hyppyrata oli päivän viimeinen kisarata ja olimme ajoissa paikalla. Ehdin käyttää Picon hallissa lyhyitä aikoja useamman kerran. Tein lämmittelykävelytkin useassa lyhyessä pätkässä. Back On Track -takki sitten päällä, kun koira odotteli autossa seuraherransa kanssa. Asko Jokisen rata oli aika kiva: 17 estettä, hyppykorkeus 60 cm. Alkumatkasta kiemuraa, mutta ei mahdotonta. Loppupäässä pelkkää juoksemista. Ihanneaika 38 s. Lähtöpaikka oli aidalla erotettu, mutta kuitenkin paljon ihmisiä ympärillä aidan toisella puolella. Päätin, että luotan koiraan, mutta psyykkasin sitä pienellä alkujuttelulla. Tässä video, jossa myös kommenttini omasta toiminnastani: Koira teki jälleen esteet siten kuin ne on sille opetettu! Pujottelu oli kyllä aikas hieno - ei yhtään vilkaisua, kun vauhtiin pääsi! No...

Loitsuun valmistautumista...!

  Asioilla on tapana järjestyä, joten vihdoin meillekin tulee kevätpentu! Kotiutumispäivä on Helatorstai 26.5.2022 - melkein Markon synttärilahja siis.  Olen ollut onnellinen, kun olen päässyt tapaamaan 10 pentua monta kertaa. Ensimmäisen kerran 2,5-viikkoisia. Aivan huikeaa miten nopeasti muutoksia tapahtuu. Tällä kertaa olemme ehtineet valmistautua pitemmän aikaa. Pentu on meidän kuudes koira ja äkkiseltään voisi ajatella "kyllä me tiedämme miten toimia". Yritän kuitenkin ajatella, että tilanne on uusi - onhan se sitä kuitenkin sekä pennulle että meille - suhteen rakentaminen alkaa ihan ensimmäisistä hetkistä.  Pentukuvia siis tiedossa tuonnempana.  Blogin osoite muuttui ja vaihdoin hieman myös ulkoasua - melkoisia uudistuksia tässä muutenkin tapahtunut. Jännää ja kivaa! 

noutotreeniä - tämän viikon teemana - meniköhän överiksi...

Kun laitetaan treenipariksi työnarkomaani koira ja työnarkomaani kouluttaja niin tässä seuraus... Aiemmin Lysti alkoi kiihtyä heitoista, joten niitä täytyi harjoitella - tein kuluneella viikolla koirapuistossa paljon treeniä, jossa koira istuu paikallaan ja heitän damin pienen matkan päässä koirasta. Heitto joko puskaan tai nurmelle.  Tein sellaistakin, että ensin heitetty dami jäi hetkeksi "muistiin" ja ennen sen noutoa piti noutaa hyvin lyhyeltä matkalta toinen dami.  Koirapuistossa oli ympärillä kaikenlaista häiriötä, mm. läheisen päiväkodin pihassa ilakoivat lapset, ohikulkijat kävelytiellä ja metsässä, linnnut sekä Pico, joka spurttaili ihan kiitettävästi ympärillämme kuoppien kaivamisen lisäksi. Pääsiäisen aikana sain miehen avustamaan treeneissä heitoissa ja olipa tuossa välissä Petikossakin niityllä kollegan kanssa tehty heittelytreeni. Montakohan kymmentä noutoa yhteensä maanantain ja perjantain välillä... huh! Eilen sunnuntaina harmitus iski pari kertaa, k...